Mobiiliasiointipalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu Namibiassa: Mobiilin henkilökorttihaun ja tunnistautumisen prototypointi

The average e-government implementation level in Africa remains low. While many African governments have created e-government strategies and informational government websites, much attention has not yet been paid to implementing socially inclusive and accessible services. Especially in Namibia, where a digital divide is prevalent and income inequality rates are high, creating equal opportunities to access government services is important in order to combat the divide. Offering services on mobile platforms, gathering an understanding of citizens' needs, and designing intuitive user interfaces have been suggested as courses of action for Namibia. It seems that Namibian e-government initiatives would benefit from user-centred design. The aim of this thesis is to explore the opportunities of mobile platforms for delivering citizen-centric e-government services to Namibian citizens, and how a combination of design science and user-centred design might support the creation of such \textit{m-government} services. The subject is approached through a practical design challenge: creating prototypes for two mobile services related to identification (a service for online ID applications, and for digital authentication of individuals). According to the results, mobile platforms hold a multitude of opportunities related to making existing government services more efficient and approachable, and related to the young, urban Namibians' proficiency in mobile use and overall positive perceptions of offering identification services on mobile platforms. For rural communities, m-government services could help reduce the amount of travel related to interacting with the government, but internet coverage remains an issue. The results also indicate that using prototypes can facilitate cross-cultural co-creation of knowledge by helping to establish a mutual understanding of concepts between parties.Sähköisten asiointipalveluiden keskimääräinen taso Afrikassa on yhä matalalla. Vaikka valtionjohto monissa Afrikan maissa on luonut strategioita sähköisten asiointipalveluiden kehittämiseksi ja verkkosivuja tiedotusta varten, paljoakaan huomiota ei ole vielä kiinnitetty sosiaalisesti inklusiivisten ja saavutettavien palveluiden kehittämiseen. Varsinkin Namibiassa, jossa digitaalinen kuilu eri ryhmien välillä on syvä ja tuloerot suuria, on tärkeää luoda asiointipalveluiden käytölle yhtäläiset mahdollisuudet erojen pienentämiseksi. Menettelytavoiksi Namibiassa on ehdotettu palveluiden tarjoamista mobiilialustoilla, tiedonkeruuta kansalaisten tarpeista sekä käyttöliittymien suunnittelua intuitiivisiksi. Vaikuttaa siltä, että projektit voisivat hyötyä käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta. Tämän diplomityön tavoitteena on tutkia mobiilialustojen mahdollisuuksia kansalaiskeskeisten sähköisten asiointipalveluiden tarjoamiseksi Namibian kansalaisille, sekä tietojärjestelmätutkimuksen ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun yhdistelmän mahdollisuuksia tukea tällaisten mobiiliasiointipalveluiden suunnittelua. Aihetta lähestytään käytännön suunnitteluhaasteen kautta: työssä kehitetään kaksi prototyyppiä henkilöllisyyteen liittyvistä palveluista (yksi sähköistä henkilökorttihakua varten, toinen sähköistä tunnistautumista varten). Tulosten mukaan mobiilialustat tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia nykyisten asiointipalveluiden tehostamiseksi ja kehittämiseksi lähestyttävämmiksi. Mobiilialustojen käyttö on lupaavaa myös siinä mielessä, että nuoret, kaupungeissa asuvat namibialaiset ovat kyvykkäitä mobiilikäyttäjiä ja heidän suhtautumisensa henkilöllisyyteen liittyvien palveluiden tarjoamiseen mobiilialustoilla oli yleisesti ottaen positiivista. Maaseudulla asuvien yhteisöjen osalta mobiiliasiointipalvelut voisivat vähentää julkisten palveluiden käyttöön liittyvää matkustusta, mutta internet-yhteyden saatavuus seuduilla on yhä heikkoa. Tulokset viittaavat myös siihen, että prototyyppien käyttö voi fasilitoida kulttuurienvälistä tiedon yhteisluomista helpottamalla yhteisen konseptuaalisen ymmärryksen syntymistä eri osapuolten välille